Kotitekoinen valkokangas
Pitkästä aikaa on taas tarkoitus aloittaa uudella artikkelilla PatenttiNetissä. Hiljaiselon syynä on ollut Suomen puolustusvoimien tarjoama vuoden mittainen palkallinen kylpyläloma. Vuosi ei toki vielä ole täynnä, mutta voiton puolella jo ollaan :).
Artikkeli käsittelee videotykille sopivan heijastuspinnan rakennusta. Harrastajien keskuudessa kuullut kutsuttavan muunmuassa DIY-screeniksi.
Kaupalliset valkokankaat ovat kalliita, eivätkä välttämättä edes sovellu valkoisen pintansa puolesta nykyisille LCD-videoprojektoreille. Musta ei välttämättä näytä mustalta, koska tykin LCD-kenno päästää väkisinkin hieman valoa läpi mustiksi tarkoitetuista pikseleistä. DLP-tykit ovat puolestaan kontrastitasoltaan kehittyneempiä, eivätkä ne välttämättä tarvitse muuta kuin valkoisen seinän tai kankaan saavuttaakseen tyydyttävän kuvan. Onhan toki olemassa jos jonkinlaista kangasta jotka soveltuvat huonommin ja paremmin erilaisille tykeille, mutta hintataso on ja pysyy korkealla.
Tarkoituksena on siis rakentaa kotikonstein tyylikäs, halpa ja kuvanlaadullisesti hyvä heijastusscreeni LCD-projektorille.
Budjetti on tarkoitus pitää tiukkana, koska onhan se osasyynä oman screenin rakentamiseen. Kaupasta valkokankaan ostamallahan päästään jopa todella hyvään kuvanlaatuun, mutta tästä saakin sitten pulittaa itsensä vähintään kipeäksi. Hyvien kotikäyttöön suunnattujen kankaiden hintahaitari lähtee ehkä noin 400 eurosta ylöspäin. Kuvakoko ja muut kriteerit tietysti vaikuttavat hintaan.
Koska mustan värin tasosta olisi tarkoitus saada parempi (mustempi), ei projisointipinta saa olla täysin valkoinen. Harrastajat ovat todenneet Tikkurilan Harmony X073 -värin hyväksi LCD-projektoreiden kanssa. Tämä sävy on puhdas harmaasävy, eikä siinä ole mitään värivivahteita. Ei aivan valkoinen, mutta ei liian tummakaan. Projektorin valotehoon tummempi pinta vaikuttaa hieman alentavasti, mutta nykytykeissä sitä löytyy jo ehkä vähän liikaakin pimennetyssä huoneessa katseltavaksi. Ei ole sanottu, että juuri tämä X073 olisi paras sävy jokaiselle tykille, mutta se on luotettava vaihtoehto paljon asioista tietämättömälle. Vielä tummemmalla sävyllä päästään parempaan mustanpään toistoon, mutta valoteho ja valkoinen alkavat jo silloin heiketä.
Aloitetaan
Aivan ensimmäiseksi on tehtävä kauppareissu ja haettava tarvittavat materiaalit. Onneksi sain suostuteltua kaverin mukaan pakettiautoineen, koska henkilöautoon tuskin olisi isokokoista levyä ja reunalistoja saanut mahtumaan.
Seuraavaa tuli ostettua:
- 16:9 16mm MDF-levy, tarkka koko kuva-alalle 158,00cm x 88,90cm. 18,00e sahauksineen, Hartman Rauta Oy
- Tikkurila Harmony X073 1,0l. 16,40e, K-Rauta
- Jalkalista MEL MERBAU 2755mm 2kpl. 6,15e/kpl, K-Rauta
- 18cm maalaustela ja -astia. 3,00e, Anttila
- Naulauslevyjä 2kpl, 0,70e/kpl, K-Rauta
- Puuliimaputeli, 2,00e, Anttila
- Puristimia 4kpl, 1,00e/kpl, Anttila
Kuten ostoslistasta jo nähdäänkin, on tarkoituksena maalata 16mm MDF-levy Harmonymaalilla, liimata jalkalistat reunoille ja ripustaa naulauslevyt vahvikkeena seinälle roikkumaan. Käydäänpäs hommiin...
Porasin ennen maalausta MDF-levyyn kaksi noin 15mm reikää kuviteltuihin ripustuskohtiin. Koska reiät jäävät listojan taakse, ei ollut mitään ideaa olla poraamatta niitä läpi asti. Tämän jälkeen suurensin molemmista naulauslevyistä yhtä reikää sellaiseksi, että siitä mahtuu seinään ruuvattavan ruuvin kanta helposti läpi. Sitten porasin levyihin ruuvinkannoille pienet sisennykset, etteivät ne tule liikaa ulos tuoden screeniä turhaan irti seinästä. Viimeiseksi ruuvasin naulauslevyt kiinni MDF-levyyn sopiville paikoille.
Valitettavasti minulla ei ole kuvaa levystä ennen maalausta, mutta ehkä näinkin selvitään. Laitoin teipit levyn reunoille, jotta listoja ei tarvitsisi liimata suoraan maalatulle pinnalle. Maalaus onnistuu varmasti monella eri tekniikalla, mutta itse toteutin sen perinteisesti tavallisella maalaustelalla. Maalia vain kaukaloon ja tela viuhumaan. Ensimmäinen kerros näytti jo todella hyvin peittävältä, mutta päätin heittää päälle vielä toisen kerroksen noin 2 tunnin jälkeen. Lopuksi huomasin, että maalia jäi noin puoli purkkia yli. Kenties vielä toiseen screeniin jollekin sellaista kaipailevalle? :)
Seuraavana päivänä maalin kuivuttua yön yli, päästään taas hommiin. Teippien irroituksen jälkeen alkaa listojen sahailu ja paikalleen sovittelu. Tässä hommassa olisi jiirisaha poikaa, mutta eihän nykypäivän korkeilla päivärahoilla sellaiseen ole varaa. Ihan summassa sahaaminenhan johtaisi vain täyteen katastrofiin, joten etsin käsiini autotallin ylähyllyltä vanhan muovisen 45 asteen kulmien sahaamista helpottavan muovikehikon.
Sahauskehikko, vanha ruosteinen pienihampainen saha sekä kaksi 275,50cm Mel Merbau -nimistä jalkalistaa. Valitsin tarkoituksella valmiiksi hienot listat liimattavaksi screenin reunoille, koska tavalliset puulistat olisi joutunut maalaamaan esimerkiksi mustiksi, että ne olisivat erottuneet seinästä ja maalatusta pinnasta tarpeeksi. Listavaihtoehtoja löytyy rautakaupasta kymmenittäin, joten sieltä vain mieleistään valitsemaan. 45 asteen kulman sahaaminen voi osoittautua yllättävänkin vaikekasi, täytyy vain pitää pää kylmänä, kieli keskellä suuta ja saha urassaan. Käytännössä sahaus ei kuitenkaan onnistunut aivan tavoitteiden mukaan, vaan jouduin mattopuukolla viimeistelemään sahaukset. Onneksi listojen materiaali oli pehmeää puumassaa, jota pystyi vuolemaan aika kivuttomasti terävällä puukolla. Laitoin leikkausreunan päälle kiinni 45 asteen kulmaviivoittimen ja katsoin kulmat tarkasti puukolla viimeistellen. Näin voidaan varmistua, että saumat onnistuvat.
Listojen sahauksen jälkeen on jäljellä enään vain niiden liimaus. Liimana käytin tavallista puuliimaa. Liimat väliin ja puristimilla noin 10 minuutiksi kiinni. Sitten vain seuraava lista liimaukseen. Kun kaikki listat on liimattu paikalleen, alkaa näyttö olla kutakuinkin valmis.
Tässä vielä kuva, josta käy selville, että kuinka hoidin kiinnityksen. Yhtä reikää on suurennettu niin, että ruuvin kanta mahtuu siitä läpi. Käytännössä patentti toimi hyvin, ja painava paneeli lennähti kuin laakista reikiinsä. Screenin painoa en tullut punninneeksi, mutta olettaisin sen olevan noin 20kg. Paksulla levyllä ehkäistään se, ettei paneeli ala itsestään vääntymään kieroon.
Kuvia valmiista projektista
Tykkinä toimi screenin rakentamishetkellä Epsonin EMP-TW200. Nyt on käytössä Sanyon PLV-Z3..
Loppusanat
Omasta mielestäni paneelin rakentaminen onnistui todella hyvin. Kuvanlaatu vaaleaan seinään verrattuna on todella hyvä, eikä muutenkaan taulun ulkonäössä ole moitteen sijaa. Jos peukalo ei sijaitse aiva keskellä kämmentä, on oman näyttöpaneelin rakentaminen todella hyvä idea. Se on mukavaa ja siinä säästää selvää rahaa.
Otan ilomielin sähköpostiin (lauri.jamsa ät gmail piste com) palautetta artikkelista.
Kannattaa käydä lueskelemassa DVD Plazan foorumissa asiasta lisää, sieltä olen itsekin innostuksen rakennusprojektiin saanut :). http://www.dvdplaza.fi